Esimerkkisivu

Mielenrauha Koulutuspalvelut

Autamme organisaatioita kehittämään ihmisten aiheuttamien sisäisten ja ulkoisten haasteiden sekä poikkeustilanteiden hallintaa.

 
Tarjoamme koulutusta sekä asiantuntijapalveluita haastavien tai poikkeuksellisten palvelu- ja vuorovaikutustilanteiden ammattimaiseen hallintaan – asiakasorganisaation liiketoimintaa sekä työntekijän hyvinvointia unohtamatta.

Autamme organisaatioita kehittämään ihmisten aiheuttamien sisäisten ja ulkoisten haasteiden sekä poikkeustilanteiden hallintaa.

 
Tarjoamme koulutusta sekä asiantuntijapalveluita haastavien tai poikkeuksellisten palvelu- ja vuorovaikutustilanteiden ammattimaiseen hallintaan – asiakasorganisaation liiketoimintaa sekä työntekijän hyvinvointia unohtamatta.

Miksi meiltä?

Aloitimme vuonna 1998 organisaatioiden ja ammattilaisten valmentamisen haastavien viestintä- ja kohtaamistilanteiden hallintaan. Olemme alamme suurin koulutus- ja asiantuntijayritys.

Osaaminen ja ymmärrys: olemme teettäneet yli 1000 kartoitusta organisaatioiden kohtaamista haastavista palvelu-, vuorovaikutus-, ja poikkeustilanteista. Teemme yhteistyötä tutkimustoiminnassa mm. Haaga-Helian kanssa.

Laadukkaat koulutukset: keräämme jokaisesta koulutuksestamme palauteraportin jonka pohjalta kehitämme toimintaamme. Viimeisen viiden vuoden aikana kerättyjen palautteidemme keskiarvo on 4,68 asteikolla 1-5. Iso osa tilauksistamme tulee pitkäaikaisilta asiakkailtamme tai asiakkaiden antamien suositusten pohjalta.

Pyydä tarjous

Luotettava

Kokenut

Laadukas

Palvelut

Ulkoiset haasteet
Sisäiset haasteet
Ulkomaan toiminnot

Facebook

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Taistelurituaalit?

Väkivalta voidaan karkeasti jakaa suunnitelmallisen ja impulsiivisen väkivallan muotoihin. Valtaosa impulsiivisista eli affektiivisista teoista on perusluonteeltaan
puolustuksellista, jossa ihminen puolustautuu joko todellista fyysistä uhkaa
tai todellista tai kuviteltua psyykkistä uhkaa kohtaan (nöyryytys, kasvojen
menettäminen, häpeä, pelko ym.). Usein aggressiivisen käytöksen taustalla on
pelon sävyttämä puolustautuminen hyökkäämällä verbaalisesti tai fyysisesti.

Ennen varsinaista konfliktia useimmat meistä pyrkivät näyttämään ympäristölleen oman vaarallisuutensa. Nisäkkäille tyypillisen kaavan mukaan eläinmaailmassa sopu saavutetaan melkein aina näyttämällä tunteet, uhkaamalla ja uhkaamalla takaisin[i]. Dave Grossman, Westpointin sotilasakatemian entinen psykologi, kirjoittaa kirjassaan ”On Killing” (1995) siitä, miten eri nisäkäslajien joutuessa uhkaavaan ”taistele-tai-pakene” tilanteeseen, mukaan astuu mielenkiintoinen vaihtoehto, kun uhkaajana on oman lajin edustaja. Grossmanin mukaan nisäkkäillä on näissä tilanteissa vaihtoehtona myös ”pullistelu” tai ”uhittelu” (engl. posturing)[iii]. Grossman on nimennyt eleet onnistuneesti ”taistelurituaaleiksi”. Grossman pitää näitä eleitä todellisessa
taistelutilanteessa vaarattomina eleinä, mutta arkisemmissa konflikteissa
niiden merkitystä ei pidä väheksyä. Kovin sotaisasta nimestään huolimatta
taistelurituaalit ovat havaittavissa lähes jokaisessa ihmisten välisessä
konfliktissa.

San Diegon yliopiston psykiatrian professori Reid Meloy on todennut useimpien ihmisten toimivan lajin sisäisissä, uhkaavissa tilanteissa täysin samoin kuin muidenkin nisäkkäiden on havaittu toimivan. Nisäkkäillä tyypillistä on taistelunomaisen käytöksen ja uhittelun käyttäminen varsinaisen fyysisen kontaktin välttämiseksi![iv].

Taistelurituaaleja voivat olla esim:
🔸 Siirtyminen lähietäisyydelle
🔸 Räjähdyksenomainen nousu seisomaan
🔸 Pyrkimys tuijottaa asiakaspalvelija hiljaiseksi
🔸 Osoittelu ja nyrkkien puristelu
🔸 Hihojen kääriminen ylös
🔸 Takin riisuminen ja heittäminen nurkkaan
🔸 Ovien tai esineiden paiskominen
Taistelurituaaleihin kuuluu myös verbaalisesti oman vaarallisuutensa korostaminen; ”Minulla ei ole mitään menetettävää jne.”

Ammattilaisten on kuitenkin hyvä muistaa, että taistelurituaalien tai ns. pelottelueleiden taustalla on tietoinen tai tiedostamaton yritys välttää varsinainen isompi (ja joskus fyysinenkin) konflikti. Mikäli taistelurituaaleja on havaittavissa, kasvaa verbaalisen rauhoittelun merkitys entisestään, esimerkiksi tunteiden sanoittamisen avulla.

[i] Morris, D. (1994) Eläin nimeltä ihminen, s.80
[iii] Grossman, D.A. (1995), On Killing - The
psychological cost of learning to kill in war and society, s. 5-6
[iv] Meloy, J., R., Violence risk and threat
assessment, 2000

Ylläoleva on Totin syksyllä 2026 ilmestyvästä kirjasta "Empaattinen kuuntelu konfliktin ratkaisijana". Jos haluat kirjan ennakkomyynnin kautta alennuksella, laita sähköpostia totti.karpela@mielenrauha.com

Oheisia esimerkkejä ja otteita käydään läpi myös Mielenrauhan koulutuksissa.

Kuva ChatGPT ... Katso lisääVähemmän

2 viikkoa sitten
Taistelurituaalit?
KATSO FACEBOOKISSA
· JAA
Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

0 CommentsKommentoi Facebookissa

HS 20.6.2003 Väliotsikko perheenäidin kommentti mahdollisesta häädöstä. ”Kun nöyryytetään, pitäisi vielä nöyristelläkin”. Toimintamallit osana rauhoittelua, osa 3

Asiakkaan kasvojen säilyttäminen ilman tarpeetonta yleisöä. Tämä voidaan tehdä joko pyytämällä asiakasta siirtymään rauhoitteluun sopivaan tilaan tai vaihtoehtoisesti pyytämällä sivullisia siirtymään pois kuulo- tai lähietäisyydeltä. Joskus yleisön joukossa saattaa olla ihmisiä, jotka kannustavat epäasialliseen käytökseen tai toisaalta äänekkäästi tuomitsevat tunnepitoisen käytöksen. Molemmissa tilanteissa rauhoittelijan tehtävä vaikeutuu huomattavasti. Lisäksi rauhoittelutilan tarpeeton irtaimisto olisi syytä pyrkiä poistamaan ennalta sekä varmistamaan avun hälyttäminen sekä avun saapuminen mahdollisimman nopeasti tilaan.

Jos niin kutsuttuun kunniakulttuuriin kuuluvaa miestä pyytää luopumaan jostakin hänelle niin tärkeästä kuin kunniakäsitys, on kuin vetäisi häneltä maton jalkojen alta. Se täytyykin tehdä niin kunnioittavasti, ettei mies kaadu samalla;” Kouluttaja-konsultti Rebwar Karimi[ii]

Kyse on pitkälti asiakaspalvelijan kyvystä pukea hankalatkin asiat sellaiseen muotoon, että kohdehenkilö säilyttää kasvonsa. Kun Totti työskenteli poliisina, liikennerikkomuksesta epäiltyä autoilijaa usein pyydettiin ulos omasta autostaan keskustelemaan rikkeestä, mikäli autossa oli muita matkustajia. Kuljettajalle oli helpompaa keskustella tapauksesta, kun muut matkustajat eivät kuulleet viestintää viranomaisten kanssa.

Poliisina toimiessaan Totilla oli päivittäistä pieni vastaan tuleminen ja heikomman osapuolen kasvojen säilyttäminen. Tilanne, jossa erotellaan kaksi osapuolta tappelun tuiskeesta. Yleensä ahdingossa ollut kaveri alkaa poliisien paikalla ollessa vielä uhoamaan;” En vaadi rangaistusta, jos annatte 5 minuuttia ton kundin kanssa nurkan takana, mä olen kato vähän treenannu!”
”Varmasti, ja tulisi takuulla pahaa jälkeä” (mutta jätetään sanomatta kummasta).

Rakenna vastustajallesi kultainen silta, jonka yli hän voi vetäytyä.
Sun-Tsu

Professori Timo Saloviita mainitsee opettajan keinona palauttaa oppilasjärjestykseen ilman puhetta menemällä hänen viereensä, antamalla merkki tai kevyesti koskettamalla oppilasta. Erään tutkimuksen mukaan opettajan ilmeet ja eleet korjasivat 14% kaikista häiriöistä ja fyysinen läheisyys 12%. Yhteensä opettajan käyttämät sanattomat keinot vähensivät 40% kaikista häiriöistä[iii]. Sanattomat keinot eivät keskeytä opetusta eivätkä häiritse muita. Voisi kuvitella, että sanattomat keinot ovat huomaamattomuutensa kautta myös oppilaalle miellyttäviä.

[ii] Ekholm E., Salmenkangas M. (2008) Puhumalla paras - Ratkaisuja Arjen Etnisiin Konflikteihin, s.60
[iii] Levin, J. & Nolan, J. F., Principles of classroom management, 2004

Ylläoleva on Totin syksyllä 2026 ilmestyvästä kirjasta "Empaattinen kuuntelu konfliktin ratkaisijana". Jos haluat ostaa kirjan ennakkomyynnin kautta pienellä alennuksella, laita sähköpostia totti.karpela@mielenrauha.com

Oheisia esimerkkejä ja otteita käydään läpi myös Mielenrauhan koulutuksissa.

Kuva ChatGPT ... Katso lisääVähemmän

2 viikkoa sitten
HS 20.6.2003 Väliot
KATSO FACEBOOKISSA
· JAA
Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

0 CommentsKommentoi Facebookissa

Pää- vara- ja hätäsuunnitelmat kuntoon.

Pääsuunnitelma usein pitää sisällään henkilökunnan toivotun minimilukumäärän kohtaamistilanteissa ja turvallisen kohtaamistilan varaamisen etukäteen. Jos kohdehenkilö tunnetaan entuudestaan, on hyvä listata itselle sellaisia asioita, joista puhuminen rauhoittaa kiihtyneen ihmisen tai ainakin saa aikaan positiivisen tunnereaktion (omat lapset, menestyminen urheilussa, harrastukset jne.). Kiihtyneen ihmisen on usein vaikeaa vaihdella tunnetilasta toiseen, jos rauhoittelija onnistuu toistuvasti ottamaan esille tai mainitsemaan asioita, jotka saavat aikaan asiakkaassa positiivisen reaktion.

Varasuunnitelmaksi olemme usein suositelleet ns. organisaatiokohtaisen huomaamattoman hätäkoodin sopimista. Tällainen hätäkoodi voi olla esim. kirjainyhdistelmä (VH), numerokoodi, olematon lomake, "keltaisen repun noutaminen" tai kollegan kutsuminen omalla etunimelläsi yms. Tarkoituksena on pystyä kutsumaan apua paikalle huomaamattomasti, ilman kiihtyneen ihmisen provokaatiota.

Hätäsuunnitelma puolestaan on pako- tai toimintasuunnitelma fyysisen väkivallan varalle. Lisäksi suunnitelmia kannattaa hyödyntää sellaisissa tilanteissa, joissa kohtaamistilanteeseen pystytään ennakolta varautumaan.

Ylläoleva on Totin syksyllä 2026 ilmestyvästä kirjasta "Empaattinen kuuntelu konfliktin ratkaisijana". Jos haluat ostaa kirjan ennakkomyynnin kautta pienellä alennuksella, laita sähköpostia totti.karpela@mielenrauha.com

Oheisia esimerkkejä ja otteita käydään läpi myös Mielenrauhan koulutuksissa.

Kuva ChatGPT ... Katso lisääVähemmän

3 viikkoa sitten
Pää- vara- ja hät
KATSO FACEBOOKISSA
· JAA
Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

0 CommentsKommentoi Facebookissa

Yhteistyössä

Tilaa uutiskirjeemme