Suomessa useat kohdennetun/suunnitelmallisen väkivallan ehkäisyyn ja hallintaan liittyvät palvelut tai toimintamallit hakevat vasta muotoaan. Monissa organisaatioissa ei välttämättä edes tunnisteta ilmiötä. Kohdennetun väkivallan vaikutus ja seuraukset ovat usein syvemmät ja pitkäkestoisemmat kuin spontaanin aggression aiheuttamat reaktiot. Me Mielenrauhassa väittämme, että Suomesta ei löydy kuin kourallinen organisaatioita, joista löytyy riittävän kattava ohjeistus ja riittävä määrä ammattilaisia tapausten hallintaan.
Syksyllä alkava kurssikokonaisuus on suunnattu ammattilaisille, joiden vastuulle kuuluu esim. HR, työsuojelu tai turvallisuus. Lisäksi koulutus luo hyvän pohjan tapausten ennaltaehkäisyyn ja hallintaan henkilöille, jotka organisaation johto- tai esihenkilötehtävissä tai esimerkiksi luottamushenkilöinä.
Luentosarja käsittelee kattavasti tunnistamaan, hallitsemaan ja ehkäisemään häirintää, vainoamista, maalittamista, kverulantteja valittajia, incel-kulttuurin lieveilmiöitä, koulusurmia, kunniaväkivaltaa.
Ajanjakso: 6.9. – 13.12.2021, yhdeksän kappaletta kaksituntisia webinaareja. Ei tallenteita.
Voit osallistua yksittäisille luennoille tai käydä koko kurssin läpi kanssamme.
Kurssille osallistumisesta saa todistuksen.
Yksittäisen webinaarin hinta: 200,00 € + alv 24%
Koko luentosarja yhteishintaan: 1500,00 € + alv 24%
Ilmoittautuminen kaikkiin syksyn webinaareihin: https://fi.surveymonkey.com/r/QXXFZRX
Kohdennetun tai suunnitelmallisen väkivallan perusteet, mistä ilmiössä on kyse.
Totti Karpela
6.9.2021 (ma) 14:00 – 16:00
Yleisluontoinen katsaus ilmiöön, peruskäsitteiden avaaminen siltä osin miten organisaatiot ovat varautuneet kohdennetun väkivallan ehkäisyyn ja torjuntaan. Uhka- ja häirintätapauksissa monet organisaatiot tekevät paljon kaikkea tai ei tehdä yhtään mitään. Kumpikaan toimintalinja ei usein perustu tutkittuun tietoon ja tapauksen väkivaltariskin ammatilliseen arviointiin. Mitä ilmiöstä pitäisi ammattilaisena tietää ja miten ennaltaehkäisy pitäisi organisaatioissa hoitaa.
• Mitä tarkoittaa kohdennettu väkivalta ja miten se eroaa impulsiivisesta väkivallasta?
• Uhkaukset, vainoaminen, kverulantit valittajat, vakava ja pitkäkestoinen parisuhdeväkivalta, incel-
toiminta, kunniaväkivalta, koulusurmat ja terrorismi
• Eri ahdistelijakategoriat ja miksi näiden erottelu sekä tunnistaminen on tärkeää?
• Tyypillisin ja yleisin väkivalta, parisuhdeväkivalta ja ”intimacy effect”.
• Uhan hallintastrategiat, mitä kaikkea voidaan tehdä ja mitä kannattaa tehdä?
• Mitä on tämänhetkinen kotimaan ja EU:n tilanne
• Suositeltavia linkkejä ja materiaalia
Sosiaalisessa mediassa ja sen välityksellä tapahtuva häirintä, vainoaminen ja maalittaminen.
Totti Karpela
13.9.2021 (ma) 14:00 – 16:00
Häirintä ja vainoaminen on luontevasti siirtynyt myös virtuaaliseen maailmaan. Usein häirintää helpottaa uhrin teknisen osaamisen vähäisyys sekä uhrin suhteellisen varomaton omien tietojen jakaminen sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media ei kuitenkaan tule poistumaan, joten on syytä huomioida somessa ja somen kautta tapahtuva häirintä.
• Miten verkossa tapahtuva häirintä eroaa muusta häirinnästä, maalittamisesta ja vainoamisesta
• Nimettömät uhkaukset ja trollaaminen
• Miten nimettömiä uhkauksia voi analysoida?
• Verkkohäirinnän ja peruskäsitteiden lyhyt oppimäärä
• Vuosi 2021, pandemia, salaliittoteoriat ja some
• Oman someturvallisuuden perusteet
• Verkkohäiriköiden kanssa työskentely
Pelon hallinta – Häirinnän tai vainoamisen kohteeksi joutuneen työntekijän tukeminen. Totti Karpela
20.9.2021 (ma) 14:00 – 16:00
Häirintä- ja vainoamistapauksissa monet organisaatiot jättävät yllättävän usein uhrin tunnereaktion huomioimatta. Tässä osiossa käydään läpi niitä perusteita, joiden avulla uhrin kohtaaminen hoidetaan mahdollisimman ammattimaisesti ja miten uhrin oman elämän hallinnan turvaamisen kautta lisätään myös turvallisuuden tunnetta.
• Tapaamiseen valmistautuminen, esittely
• Missä roolissa kohtaat häirinnän kohteen? Mitä sinulta odotetaan?
• Moniammatillinen yhteistyö
• Tiedä tapauksesta enemmän kuin uhri
• Kuuntelun merkitys
• Välittömät toimenpiteet
• Kiteytä ja rajaa odotukset
• 24/7 Yhteystiedot molempiin suuntiin
• Uhrin voimaannuttaminen
• Justice is not the same as safety
Turvasuunnittelu häirintä- sekä vainoamisrikoksissa ja kohdennetun väkivallan uhreilla.
Totti Karpela
4.10.2021 (ma) 14:00 – 16:00
Webinaarissa käydään läpi tavallisimmat turvallisuusohjeet häirinnän kohteeksi joutuneelle. Ohjeet kattavat oman käytöksen riskitekijät, liikkumisen turvallisuuden, turvallisuusvälineet sekä erilliset ohjeet kodin ja työpaikan turvatoimien osalta.
• Oma käyttäytyminen
• Uhkausten ja tapaukseen liittyvien toimien tallentaminen
• Liikkumisen turvallisuus
• Työpaikan turvatoimet
• Kodin turvaaminen
• Turvallisuusvälineet
• Tietojen suojaaminen
• Turvallisuus sosiaalisessa mediassa (lyhyt kertaus)
• Psykososiaalisen tuen merkitys uhrin tukemisessa
• Toiminta poliisin kanssa
Häirinnän osapuolilta hankittava tieto: Keskustelu, puhuttelu, haastattelu vai kuulustelu?
Totti Karpela
11.10. (ma) 14:00 – 16:00
Tekijän, uhrin, ilmoittajan ja asiakkaan puhuttelu. Osa ammattimaista väkivallan torjuntaa muodostuu uhrin, sivullisten ja tekijänkin onnistuneesta puhuttamisesta tai haastattelusta. Miten puhutteluihin ja haastatteluihin kannattaa valmistautua, mitkä ovat riskiarvioinnin peruskysymykset ja mitä muuta tulisi ottaa huomioon haastatteluiden hoitamisessa.
• Kohtaamistilanteeseen valmistautuminen
• Minkälaisen lähestymiskulman ja/tai roolin olet saanut tai olet ottamassa?
• Peruskysymykset
• Riskien arviointi ja oman turvallisuuden huomiointi
• Erityistilanteet
• Miten puhuttelut käytännössä tulee hoitaa
• Ajoituksen merkitys
• Lokaation merkitys
• Miten puhutellaan/haastatellaan uhria, tekijää ja ilmoittajaa?
• Eri haastattelutyylien tiedostaminen ja eroavaisuuksien hyödyntäminen
• Puhuteltavan henkilön ymmärrys mihin haastattelua tullaan käyttämään
Vainoamista vai kunnian loukkausta? Katsaus vainoamiseen ja sen lähimaastossa oleviin rikoksiin.
Hans Kivimäki
25.10.2021 (ma) 14:00 – 16:00
Mistä asiassa on kysymys juridisesti; miten eri lait nivoutuvat yhteen. Säännösten mitä, missä ja milloin (Esim. seuraavat juridiset asiat: Vainoaminen, laiton uhkaus, kotirauhan rikkominen, pakottaminen, salakuuntelu, salakatselu tai pahoinpitelyn eri tekomuodot; huom! myös sairauden aiheuttaminen henkisellä väkivallalla voi täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön.Unohtamatta kunnianloukkausta, viestintärauhan rikkomista tai yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämistä.
• Tavallisimmat häirintätilanteissa esille nousevat rikosnimikkeet
• Vainoaminen on edelleen tuntematon, uusi (2014) ja huonosti Suomessa tunnettu käsite.
• Henkinen väkivalta voi täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön
• Mitä eroa on asianomistajarikoksella ja ns. virallisen syytteen alaisella rikoksella puhutun aiheen sisällä?
Vainoaminen käytännössä; lain soveltaminen ja oikeuskäytäntö. Ohjeita eri tilanteisiin.
Hans Kivimäki
8.11.2021 (ma) 14:00-16:00
Millaisia käytännön tilanteita ja ongelmia voidaan ratkoa tunnistamalla sekä soveltamalla mm. vainoamista koskevia säännöksiä. Miten säännöksiä (lakeja) voidaan käytännössä soveltaa; millaisiin tilanteisiin ja miten.
Esim. tarkkailu työpaikalla, uhkailut jne. Jopa kukkien lähettäminen ja muut huomionosoitukset voivat olla vainoamista, jos huomionosoitusten kohde itse kokee ne ahdistavina ja tekijän tulee pitää tätä kohteen tunnetta varsin todennäköisenä tekojensa seurauksena.
Vainoamisella tarkoitetaan juridisesti tunkeilevaa ja toistuvaa käyttäytymistä, joka on epätoivottua ja aiheuttaa uhrissaan pelkoa tai ahdistusta. Tekotavoissa vain mielikuvitus on rajana, ne vaihtelevat yleisestä tarkkailusta vakaviin väkivallan tekoihin (reippaasti esimerkkejä).
Käytännön ohjeita/toimenpiteitä asian ratkaisemiseksi (esim. lähestymiskiellon hakeminen jne.)
Vainoaminen työyhteistön kiusana. Miten kohdennettuun väkivaltaan liittyvät työnantajavelvoitteet näkyvät työyhteisössä?
Hans Kivimäki
22.11.2021 (ma) 14:00 – 16:00
Vainoaminen esim. työpaikalla on usein hyvin erilaista kuin se siviilielämässä. Kyse on usein kokonaisuudesta, jonka tunnistamisessa suurin vastuu on esihenkilöillä.
Ilmiö on haastava, vielä haastavampi kun puhumme työ- tai muista yhteisöistä. Työpaikoilla riidellään, solvataan, loukataan toisten kunniaa ja syyllistytään myös vakavampiin tekoihin. Vaikka vainoaminen työyhteisöissä on melkoisen harvinaista, on kunnianloukkaus jne. paljon yleisempää. Yrityksen näkökulmasta nämä usein näyttävät varsin ikävältä (mainehaitta) – etenkin kun tämä kaikki on esihenkilön vastuulle kuuluva asia. Usein ongelmat näkyvät työntekijän psyykkeessä; sairauspoissaoloja, tilanteiden/tilojen välttelyä jne. Melko yleisiä oireita ovat niin ikään krooniset univaikeudet, ruokahaluttomuus, epäluottamus, epäluuloisuus, hermostuneisuus, neuvottomuus ja depressio => esihenkilön tulee usein rakentaa haastavaa palapeliä. Työturvallisuuslaki velvoittaa toki tähänkin.
Väkivaltariskin arviointi ja uhka-analyysit. Totti Karpela
13.12.2021 (ma) 14:00 – 16:00
Kokonaisuus esittelee miten uhka-analyysien perusteet ja miten kerätyn tiedon kautta tehty analyysi voidaan jalkauttaa tilanteiden hallintaan. Koulutuksessa käydään läpi yleisimmät uhka-analyysityökalut joita käytetään länsimaissa. Samalla perehdytään tyypillisimpiin kohdennetun väkivallan riskiä korostaviin osa-alueisiin kuin myös riskiä pienentäviin tekijöihin. Lisäksi koulutuksessa tarkastellaan myös uhrin riskejä korostavat elementit.
• Väkivaltariskien arvioinnin historia
• Paralysis through analysis > mitä tietoa kannattaa kerätä
• Violence risk assessment vs. Threat assessment (kliiniset riskiarviot ja tilannekohtaiset arviot)
• Yleisimmät käytössä olevat työkalut (JACA, HCR-20V3, PCR, SARA, B-SAFER, PATRIARCH ym.)
• Structured professional judgement-käsitteen jalkauttaminen
• Pathway-ajattelu
• “Laukaisimet” väkivaltariskeissä
• Tekijän sekä uhrin riskien arviointi
• Kirjaaminen, dokumentointi
• Uhka-analyysi on valokuva nykyhetkestä
• Domino-efektin välttäminen tapausten hallinnassa
Hans Kivimäki on juristi, joka on syvällisesti perehtynyt aiheeseen useiden oikeiden tapausten myötä. Näissä tapauksissa hänen päämiehensä ovat olleet asianosaisina vainoamistapauksissa. Hans Kivimäellä on myös pitkä historia kouluttajana. Hans on luennoinut mm. lukuisissa oikeudellisissa asiantuntijaseminaareissa ja kerännyt kiitosta substanssiosaamisen yhdistämisestä ihmisläheiseen koulutustapaan. Luennoitsijana Hans on innostava ja helposti lähestyttävä luennoitsija, jonka seminaareissa ihmiset viihtyvät – vaikka aiheet ovatkin haastavia.
Totti Karpela oli yksi ensimmäisiä poliiseja maassamme, joka erikoistui kohdennetun väkivallan torjuntaan. Urallaan Totti työskenteli poliisihallinnon työryhmässä, joka aikanaan kehitti poliisihenkilöstön suojaamista kohdennetulta väkivallalta. 1990-luvulla Totti on osallistunut mm. Yhdysvaltain salaisen palvelun, FBI:n ja LAPD:n kursseihin ja myöhemmin hän tutustunut Hollannin, Englannin ja Australian FTAC-yksiköiden toimintaan sekä on kahden kansainvälisen alan asiantuntijajärjestön Eurooppalaisen AETAP:n ja Aasia-Australialaisen APATAP:n perustajajäsen. Pitkäaikaisten valitusprosessien hallintaan keskittynyt kirja ilmestyy vuonna 2022. Totilla on ainoana eurooppalaisena asiantuntijana Yhdysvaltalainen CTM-pätevyys sekä Eurooppalainen CETAP-tutkinto. Totti luennoi vuosittain viidellä mantereella alan ammattilaisille kohdennetun väkivallan torjunnasta. Kirjaimellisesti satojen häirintätapausten hallinnasta kertynyt kokemus näkyy vahvasti kurssin sisällössä.
