Järjestimme 24.9. kutsuvierastilaisuuden kahden luennon voimin.
Kiitokset kaikille tilaisuuteen osallistuneille!
Totti Karpela
“Vieläkö tämä jatkuu…ohjeita organisaatioille ja ihmisille koronaväsymyksen lieveilmiöiden hallintaan”
Osa organisaatioista ja iso osa ihmisistä on pärjännyt pandemian muutosten aikana erinomaisesti. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan ole pitänyt paikkansa kaikkien osalta. Nyt kun pandemian kanssa on painittu puolitoista vuotta on selkeästi noussut esille kyllästymistä rajoituksiin, turhautumista pandemian jatkumiseen ja tottumista etätöihin. Jossain vaiheessa työpaikoilla tullaan kuitenkin palaamaan, mutta sinne ei välttämättä palaakkaan samat ihmiset, mitä työpaikoilla oli ennen pandemiaa. Työpaikalle palaa myös kaksi erilaista ääripäätä; ne joilla on ollut mahdollisuus rentoutua etätöiden aikana ja ne, joilla etätyöt ovat olleet äärimmäisen haastavia. Pandemian päätyttyä ollaan jälleen massiivisen muutoksen edessä kun pyritään palaamaan arkeen.
Johto-, päällikkö-, ja esihenkilötehtävissä toimivilta tullaan edellyttämään poikkeuksellisia vahvuuksia ja taitoja työyhteisön tukemisessa. Luennolla tarjotaan eväitä paitsi omaan jaksamiseen myös haastavien tilanteiden ennakointiin ja oman henkilöstön tukemiseen.
Webinaarin aikana luodaan katsaus niihin osatekijöihin, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet ammattilaisten vahvaan polarisoitumiseen ja mitä voimme tehdä näiden ääripäiden saattamiseksi lähemmäs harmoniaa ja arkea.
– Miten psykologinen suojautumiskäyttäytyminen ilmenee ihmisten toimissa pandemian jatkuessa
– Miten me toimimme perus arvojemme ollessa muutoksen kourissa David Rockin SCARF-mallin mukaisesti
– Ihmiset hakevat ennustettavuutta ja kontrollia, miten pandemia vaikutti näihin arvoihin?
– Miten koronaväsymystä voidaan konkreettisesti torjua
Tero Ålander
Periaatteet ja toimintamallit kohtaamistilanteisiin, joissa vastapuoli on voimakkaan tai kehittyvän tunteen vallassa – kuuluvatko tunteet työpaikalle ja missä kulkevat turvarajat?
Kuuluvatko tunteet työpaikalle, kuulee yhä useammin kysyttävän – samoin kuulee kysyttävän pitääkö asiakkaan tunnepitoista käytöstä sietää ja onko asiakas aina oikeassa? Pandemian pitkittyessä ja paluuta normaaliin odoteltaessa ovat ihmisten voimavarat huvenneet vähiin, osin jopa loppuun kulutetut.
Töissämme tarvitsemme erilaisia voimavaroja, kuten työn tekemiseen ja organisointiin liittyviä voimavaroja sekä ihmisten kesken tapahtuvaan vuorovaikutukseen sellaisia voimavaroja, jotka varmistavat ammattimaisen toiminnan silloinkin, kun tunteet osapuolten välillä kuohahtavat tai ryöpsähtävät.
Riskinä tunnepitoisissa kohtaamisissa on tilanteen henkilöityminen ja kärjistyminen, jolloin voidaan päätyä hallitsemattomaan tai turvarajat ylittävään käytökseen osapuolten kesken. Tosiasioiden sijaan on keskityttävä enemmän toisen osapuolen tunteiden kohtaamiseen ja kokemuksen ymmärtämiseen.
Tällä hetkellä työpaikoilla asiakkaan tai työkaverin käytös on monesti poikkeavan tunnepitoista, jolloin on tiedettävä rajojen asettamisen periaatteet, kuten myös osattava selvittää tilanne tunnekuohun laannuttua – ratkaisukeskeisesti ja ammattimaisesti.
Webinaarissa käsittelemme tekijöitä, joiden seurauksena tunnepitoiset ja haastavat kohtaamiset usein sekä henkilöityvät että kärjistyvät. Lisäksi keskitymme vaikutuspiirissämme olevien vuorovaikutustekijöiden sekä henkilökohtaisen viestinnän onnistumisen kulmakiviin; kohtaaminen ja ensivaikutelma, keinot tilanteen ”ottamiseksi haltuun”, ratkaisuvaihe sekä tilanteen onnistunut päättäminen.
Huomioimme sekä sisäiset että ulkoiset kohtaamistilanteet ja niiden ominaispiirteet.
– Konfliktin elementit – vuorovaikutuskonfliktin anatomiaa ja ”punaisia lippuja”
– Miksi viestintä osapuolten välillä monesti epäonnistuu – onnistuneen vuorovaikutuksen avaintekijät
– Kunnioittava kohtaaminen, arvostava vuorovaikutus – voiko toista osapuolta manipuloida?
– Miksi palautteen vastaanottaminen on niin vaikeaa?
– Vaikeiden viestintätilanteiden ”pelinsäännöt” – esimerkkejä elävästä elämästä
– Ennakkoasenteet ja ensivaikutelma – miten avaan onnistuneesti haastavan vuorovaikutustilanteen?
– Ratkaisukeskeinen toimintatapa – uhkia ja ongelmia, vai ratkaisuja ja mahdollisuuksia
– Mitä jokaisen haastavan vuorovaikutustilanteen päättämisessä pitäisi vielä muistaa – silloinkin, kun joudumme tuottamaan vastapuolelle pettymyksen
